Baseballopas

Tässä oppaassa haluan auttaa sinua ymmärtämään baseballia lajina ja ennen kaikkea miksi baseball on loistava laji vedonlyöntiä ajatellen. Baseballin suosio on suurimmillaan USA:ssa, jossa onkin maailman suosituin baseball-liiga Major League Baseball (MLB).

Baseballin piiriin on noussut myös paljon muitakin maita. Baseballin suosio on edelleenkin nousussa, mutta isoja sarjoja on aika vähän. Suurimpia ovat kuitenkin MLB:n jälkeen Japanin NPB, Korean KBO sekä Meksikon LMB. Baseball on osittain levittäytynyt myös Eurooppaan, mutta ei ole niin suuressa suosiossa.

MLB:n tulen pitämään koko oppaan ajan esimerkeissä mukana, ja kirjoitan myös oppaan kyseisen liigan pohjalta. Pyrin oppaassa tuomaan parhaani mukaan tietoutta baseballin pelinkulusta sekä MLB-kauteen liittyvissä asioissa. Vedonlyöntiosio tulee oppaan lopuksi, ja siellä kerron tarkemmin huomioon otettavista asioista sekä annan omat näkemykseni ja vinkkini, miten saadaan paras mahdollinen lopputulos vedonlyönnissä.

Baseball ei ole niin helppo laji veikata, ellei lajiin tosissaan paneudu. Tämän oppaan luettuasi toivon, että saat tarpeeksi tietoa ja pohjustusta, jotta voit aloittaa itse voitollisen vedonlyönnin myös baseballin puolella.

Yleistä tietoa MLB-kaudesta

MLB—kausi kestää huhtikuusta aina syyskuuhun saakka. Runkosarjan aikana jokainen joukkue pelaa 162 ottelua, mikä on todella suuri määrä yhteen kauteen. Tätä voidaan verrata esimerkiksi NBA:han, jossa pelataan vain 82 runkosarjaottelua. Runkosarjan jälkeen tulee vielä villi kortti -pelit, jotka ovat yhdestä poikki sekä vielä pudotuspelit, jotka etenevät paras seitsemästä -periaatteella.

Joukkueita liigassa on yhteensä 30. Nämä 30 joukkuetta on jaettu kahteen ”liigaan” eli periaatteessa konferenssiin. Liigat on sitten vielä jaettu kuuteen divisioonaan. Jokaisen divisioonan voittaja etenee suoraan playoff-vaiheeseen, ja molempien liigojen jäljelle jääneistä kaksi parhaiten sijoittunutta joukkuetta taistelevat vielä pudotuspelipaikasta villi kortti -ottelussa. Eli siis villi kortti -ottelut ovat molempien liigojen kahden parhaan väliset.

Baseball-ottelun kulku sekä termejä

Ottelussa pelataan yhdeksän vuoroparia, joiden aikana molemmat joukkueet pyrkivät tekemään mahdollisimman monta juoksua. Mikäli näiden yhdeksän vuoroparin jälkeen päädytään tasatilanteeseen, niin jatketaan ottelua ylimääräisillä vuoropareilla niin kauan, kunnes toinen joukkue voittaa yhden vuoroparin.

Inning eli vuoropari

Yhden vuoroparin aikana molemmat joukkueet pääsevät sekä syöttämään että lyömään. Sisävuoron eli lyöntivuoron aikana joukke yrittäää saada mahdollisimmat monta juoksua aikaiseksi. Palloa pyritään totta kai lyömään takarajan yli, jotta saataisiin tehtyä ”kunnari” eli kunniajuoksu.

Paras mahdollinen tilanne syntyy, kun kaikki pesät ovat täynnä ja saadaan kunnari lyötyä. Silloin puhutaan Grand Slam Home Runista. Lyöjiä on molemmilla joukkueilla yhdeksän, ja kierto jatkuu niin kauan, kunnes ulkovuoro saa poltettua kolme lyöjää.

Ulkovuorossa olevat pyrkivät puolestaan polttamaan sisävuorolaisia joko ottamalla lyönnistä kopin tai syöttämällä pesällä olevalle joukkuetoverille, kun sisävuorolainen on etenemässä pesälle. Poltto tulee myös, kun syöttäjä syöttää ja tulee kolme hutia.

”Steal”

Pesäpallosta tuttua puuhaa on kärkkyminen. Mikäli pelaaja siis kärkkyy ja etenee seuraavalle pesälle kutsutaan tätä tapahtumaa termillä ”Steal”. Kärkkyvä pelaaja voidaan polttaa koskettamalla häntä.

Foul ball

Foul ball on myös pesäpallosta tuttu laiton, joka tarkoittaa siis sitä, ettei pelaajan lyönti osu pelikentälle, vaikka lyöjä palloon osuukin. Laittomasta tuomitaan ”strike”, mikäli se on ensimmäinen tai toinen lyönti, mutta jos kyseessä on kolmas lyönti, niin lyöjä saa lyödä uudelleen. Lyöjä saa lyödä niin monta kertaa uudelleen, kunnes hän palaa tai pääsee etenemään.

”Ball” ja ”Walk”

Baseballissa syöttäjällä on ”syöttöneliö”, jonka sisään syötön tulee osua. Mikäli syöttö ei osu neliön sisälle, tuomitaan syöttö vääräksi. Mikäli yhdelle lyöjälle syötetään neljä väärää, hän pääsee etenemään, eli saa vapaataipaleen. Vapaataival tuomitaan myös, mikäli syöttäjä osuu syötöllään lyöjään.

Lyöjän osuessa palloon hän lähtee etenemään kohti ykköspesää. Mikäli lyönnistä saadaan suoraan koppi, lyöjä palaa. Muussa tapauksessa ulkovuorolainen ottaa pallon kiinni ja yrittää syöttää ykköspesälle. Jos pallo ehtii pesälle ennen etenijää, tämä palaa, muussa tapauksessa hän saa jäädä pesälle.

Ulkovuoron pelaajat:

Syöttäjä, Sieppari, 3 pesävahtia, Polttaja sekä Oikea-, vasen- ja keskikoppari

Vedonlyönti

Baseball on yksi vaikeimmista lajeista vedonlyönnin kannalta, mutta samalla myös yksi tuottoisimmista, mikäli lajiin jaksaa perehtyä. Baseballiin liittyy todella paljon erinäisiä vaikuttavia tekijöitä, ja tämä tekee vedonlyönnistä hieman haasteellisempaa kuin muissa lajeissa. Tässä kappaleessa tulen kertomaan omat näkemykseni siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun veikkaa baseballia.

Tulen myös kertomaan, miten nämä tekijät vaikuttavat pelinkulkuun. Kappaleen lopussa kerron hieman erilaisista vedonlyöntikohteista, sekä selitän myös, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Toivottavasti oppaasta jää jotain korvan taakse, jotta voit aloittaa vedonlyönnin myös baseballin puolella!

Vaikuttavat tekijät

Baseballissa on huimamäärä peliin vaikuttavia tekijöitä. Syöttäjät, lyöjät, vaihtopenkki, pelipaikka ja sää ovat kaikki suuressa roolissa, kun mietitään, mitä tuleman pitää ottelua ajatellen. Baseballiin liittyy myös hurja määrä erilaisia tilastoja, mutta ei todellakaan turhaan. Baseballin tilastot ovat kattavimmat kaikista lajeista, ja näitä tilastoja tulee ehdottomasti käyttää, kun miettii kohteita esimerkiksi MLB:stä.

Tilastot

Tilastoja on järkyttävä määrä. Perinteisempiä ovat sarjataulukko, vieras- ja kotitilastot, keskinäiset- ja edelliset ottelut sekä kuntopuntari. Nämä eivät kuitenkaan edes tilastoissa yksinomaan riitä. Näiden lisäksi löytyy nimittäin syöttäjien henkilökohtaiset tilastot sekä lyöjien tilastot. Tämän vuoksi tilastolliseen osuuteen voidaan liittää kokoonpanot ja poissaolot, sillä jos joukkueen kunnaritykki puuttuu tai ykkössyöttäjä lepää, niin vaikuttaa se peliin todella paljon.

Perustilastojen läpikäymisen sijaan tulen perehtymään baseballin omiin tilastollisiin materiaaleihin tässä oppaassa, sillä ne merkkaavat paljon enemmän, kuin perinteikkäät sarjataulukot ja keskinäiset ottelut. Jaottelen tilasto-osuudessa erikseen erinäiset tilastot, ja selitän myös, mitä nämä tilastot pitävät sisällään.

Syöttäjä

Syöttäjä on kriittisin tekijä baseballottelussa. Mikäli syöttäjä on huono, niin myös juoksuja tulee paljon, sillä lyöjät saavat osumia huomattavasti enemmän. Myös vapaataipaleita jaellaan paljon, jos syöttäjä ei kovin kokenut tai lahjakas ole. Syöttäjältä tärkeimmät tilastot ovat WHIP- sekä ERA-tilastot. Nämä selitän erikseen omissa kappaleissa seuraavaksi.

WHIP – ”Walks plus hits per inning pitched”

Tästä tilastosta saa hyvän yleiskuvan syöttäjän tarkkuudesta. Mikäli syöttäjä on ns. sokea, niin myös osumia sekä vapaataipaleita tulee paljon syötön ollessa epätarkka. Syöttäjän osumiin vaikuttaa esimerkiksi hänen kykynä muutella syöttötyyliä kierteistä laakapalloihin, ja ajoittain myös vääriä. Mikäli WHIP-tilastossa luku on korkea, tarkoittaa tämä sitä, että syöttäjä tosiaan jakelee osumia ja vapaataipaleita paljon.

ERA – ”Earned Run Average”

Tästä tilastosta saa sekä yleiskuvan syöttäjän tasosta, mutta myös osviittaa siihen, kuinka paljon toinen joukkue mahdollisesti saa juoksuja aikaiseksi. ERA siis suomeksi tarkoittaa, että kuinka monta juoksua syöttäjä keskimäärin antaa yhdeksän vuoroparin aikana. Mikäli luku on korkea, niin tämä tarkoittaa, että syöttäjä todella jakaa sekä osumia, mutta myös juoksuja.

Innings Pitched (IP)

Tilasto kertoo, kuinka monta vuoroparia kyseinen syöttäjä on syöttänyt. Tämä on olennainen tieto ERA- ja WHIP-tilastojen ohella, sillä näin saa osviittaa, kuinka paljon syöttäjä on oikeasti pelannut.

Walks (BB)

Tämä tilasto kertoo kokonaisuudessaan vapaataipaleiden määrän, mutta tämä ei ole niin olennainen tieto, kuin ERA ja WHIP esimerkiksi.

Strike Out (K)

Tämä tilasto kertoo, kuinka kovalla prosentilla syöttäjä polttaa lyöjiä jo kotipesään. Eli toisin sanoen, kuinka monta prosenttia lyöjistä kokee kolme hutia yhden lyöntivuoron aikana.

Wins & Losses (WL) sekä Complete games (CG)

WL-tilastosta näkee syöttäjän voitot ja tappiot, kun taas CG-tilastosta kokonaisuudessaan pelatut ottelut.

Syöttäjän tilastojen tutkiminen on tärkein asia, kun lähdetään tutkimaan mahdollisia kohteita. Syöttäjä on koko ottelun avaintekijä sillä kaikki, mitä kentällä tapahtuu, lähtee syöttäjän neliöltä.

Lyöjä

Vaikka syöttäjä onkin se ykkösjuttu, niin ei lyöjääkään voi vähätellä. Vaikka syöttäjä olisikin huono, niin jos ei lyöjä osu palloon, niin eihän niitä juoksuja aikaiseksi saada. Lyöjistäkin löytyy jos jonkinmoista tilastoa. Selitän nämäkin tilastot omissa kappaleissaan tässä osiossa..

OBP – On-Base Percentage

Tilasto ottaa huomioon lyöjän osumat sekä vapaataipaleet. Tilasto on siinä mielessä olennainen, että osumat kertovat lyöjät tasosta sekä myös kyvystä osua palloon.

SLG – Slugging Average

Tilasto mittaa lyöjän tehokkuutta. Tämä mittaa myös periaatteessa lyöjän kyvykkyyttä osumien ja kunnareiden osalta. Tilastoon otetaan huomioon yhden, kahden ja kolmen pesän juoksut sekä kunnarit ja lyöntien määrä.

Eli siis Singles, Doubles, Triples, Home Runs

SLG= Singles+Doubles+Triples+Home RunsLyöntikertojen määrä

OPS – OBP+SLG

Mittaa lyöjän kykyä päästä pesälle ja myös lyöjän tehokkuutta. Numeroina siis lyöjän OPS-tilaston keskitaso on siinä 0.700 tuntumassa, kun taas huipulla ollaankin jo 0.900-1.000 paikkeilla.

BA (AVG) – Batting Average

Tämä kertoo kuinka usein lyöjä osuu syöttöön. Tämä on hyvä tilasto vedonlyönnin kannalta.

RBI – Runs Batted In

Tässä kerrotaan lyöjän lyödyt juoksut, eli kuinka monta juoksua hän on lyönneillään kotiuttanut porukkaa kotipesälle asti.

R – Runs Scored

Kertoo kuinka monta juoksua lyöjä on itse tehnyt, eli juossut kotipesälle saakka.

HR – Home Runs

Kertoo kunnareiden määrän.

Ulkokenttä

Myös ulkokentän pelaajilla on omat tilastonsa. Kerron tässä hieman myös niistä.

E – Error

Ulkopelivirheiden määrä. Eli siis esimerkiksi pesävahti ei saa ulkopelaajan syöttöä kiinni, ja lyöjä ehtii pesälle.

FPCT – Fielding Percentage

Tämä kertoo kuinka tehokasta ulkopelaaminen on kokonaisuudessaan ollut. Tämä ottaa huomioon kaikki ulkopelikerrat.

Myöskin vaihtopenkin tilastot on hyvä tutkailla läpi, sillä hyvin usein ottelun aikana syöttökummulle astelee ”reliever” eli vaihtosyöttäjä. Livevedonlyönnin kannalta kannattaa siis seurata ”bullpeniä”, eli syöttäjän ”lämmittelyaluetta”, sillä mikäli syöttäjä vaihtuu voi ottelun loppuosa olla täysin erilainen, kuin alkuosio.

Pelkkiä pelaajakohtaisia tilastoja on siis järjetön määrä tutkittavaksi. Tästä syystä myös tilastot ottavat erittäin suuren roolin, kun vedonlyöntikohteita aletaan tutkimaan. Näiden tilastojen lisäksi on hyvä katsoa myös yleiset tilastot läpi, sillä se koti- ja vieraspelaaminen on siltikin erilaista, vaikka kokoonpanot vaikuttavatkin merkittävästi ottelun kulkuun.

Olosuhteet

Olosuhteet pitävät sisällään sään sekä pelipaikan. Kannattaa aina katsoa sääennuste ja pelipaikka sillä nämä vaikuttavat olennaisesti juoksumääriin. Stadionien pituudet vaihtelevat jopa 10 metrillä, eli erittäin olennaista on juoksumääriä miettiessä katsoa, onko kyseessä lyhyempi vai sitten vähän pidempi stadion. Sääkin vaikuttaa omalla tavallaan pelin kulkuun.

Mikäli sataa paljon, on kenttä sekä liukkaampi, mutta myös raskaampi tallustaa, eli kenttäpalot ovat täten yleisempiä. Myöskin ”pienempänä” asiana sade haittaa pallon näkemistä ulkopelissä. Pallon tullessa korkealta sade heikentää näköä jonkin verran. Tämä on kuitenkin jo ehkä joidenkin mielestä vähän hifistelyä.

Nämä asiat ovat sellaisia, mitkä itse otan ehdottomasti huomioon vetoja miettiessäni. Kokoonpanot tulee totta kai katsottua läpi, koska joka joukkueella on omat kunnarikuninkaat, ja heidän poissaolot vaikuttavat joukkueen juoksumäärään alentavasti. Mielenkiinto lajia kohtaan auttaa toki tässäkin, sillä tilastojen tutkailu ei ehkä mitään parasta mahdollista hommaa ole, mutta mikäli seuraa lajia, niin se tekee siitä varmasti mielenkiintoisempaa.

Otteluiden katsominen ja seuraaminen on totta kai tärkeää tässäkin lajissa, sillä todellisen kokonaiskuvan saa vain ja ainoastaan, kun ottelut katsoo omin silmin tuloksien tutkailun sijaan.

Asiaa vedonlyöntikohteista

Baseballissa on paljon erilaisia kohteita, mutta suosituimpia ovat totta kai voittajavedot sekä juoksumäärät. Muut kohteet kuten osumien määrät ovat erinomaisia, mikäli voittajaa tai juoksumäärää on vaikea hahmottaa. Tilastojen valossa pystyy paljon jo ennakoimaan, kuinka paljon osumia ottelussa nähdään.

Erilaisia kohteita selityksineen

Money line

Tässä kohteessa veikataan voittajaa ja mukaan luetaan myös ylimääräiset vuoroparit. On myös mahdollista veikata lopputulosta yhdeksän vuoroparin jälkeen.

Run line (Handicap)

Tasoitusveto. Eli pääsääntöisesti tasoitus on -1,5 tai +1,5 juoksua.

Game Total

Tässä veikataan ottelun juoksumääriä, ja mukaan luetaan myös ylimääräiset vuoroparit. Mahdollista on myös veikata joukkuekohtaisia juoksumääriä. Tämä löytyy kohteista nimellä Team Total.

Innings winner, Innings Total

Tietyn vuoroparin voittaja ja kokonaisjuoksumäärä

Go to Extra innings

Voit veikata meneekö ottelu ylimääräisille vuoropareille saakka. Tarkoittaa siis samaa kuin jatkoaika.

Total hits

Voit veikata paljonko ottelussa tai vuoroparissa tulee osumia

Toivottavasti tämä opas avaa silmiäsi lajin suhteen. Vaikka lajiin liittyykin paljon tilastoja ja tutkailua vedonlyönnin osalta, niin todettava on, että tämä on myös yksi parhaiten tuottavimmista lajeista veikata, mikäli vain jaksaa perehtyä lajiin kunnolla.