UFC 258 tarjoaa herkkua pääottelussa – 170 paunaisten mestaruus pelissä!
UFC 258 tarjoaa todellisen herkkupalan miesten 170 paunaisissa. Tarina hakee vertaistaan. Kyseessä on tittelimatsi Kamaru Usmanin ja Gilbert Burnsin välillä. Entiset tiimiläiset, jotka ottavat mittaa toisistaan vihdoin ja viimein oktagonissa. Usman, vaihtoi kaiken lisäksi tiimiä Trevor Wittmanille. Painija vs jiu-jitsu spesialisti. Tilanne on yksinkertaisesti herkullinen.
Aloitetaan ennakointi. Yleinen konsensus on, että Kamaru Usman pyrkii painimaan Gilbert Burnsia vastaan, kuten käytännössä kaikkia muita vastaan. En olisi aivan NIIN varma, ja siihen sisältyy muutama detalji. Ensinnäkin on Gilbert Burns erinomainen lukottamaan ihmisiä. Häntä ei myöskään haittaa päätyä selälleen. Jos painija kuten Kamaru Usman on päätynyt selälleen, niin on hän hävinnyt. Painijat haluavat aina olla päällä. Burnsilla on siis tietyllä tapaa hieman enemmän aseita/vaihtoehtoja.
Tärkein kysymys on kuinka innoissaan Kamaru Usman on painimisesta. Yksi vaihtoehto on otella pystyssä, mutta Burns on lähtökohtaisesti etevämpi siinä. Yksi vaihtoehto on painia tarkoituksella ja pyrkiä viemään tonttiin. Silloin on kuitenkin Burnsin lukot ongelma.
Narratiivi on ollut Khabib Nurmagomedovin ja Usmanin myötä, että painija voittaa aina. Ehkä se onkin niin. Molemmat voivat yksinkertaisesti olla niin hyviä siinä mitä he tekevät, että pysäyttäjää ei löydy. Usmanin tavoite tulevaan otteluun on varmaan ”mix-it-up”. Jab, jab sisään ja koittaa pakottaa Burns häkkiä vastaan. Sen jälkeen 25 minuutin väsymätön ”grindaus”, missä Usman nojaa päällään Burnsin rintaan, astuu milloin hänen varpailleen ja milloin upottaa terävän polven sisään.
Tässä ei tapahdu mitään valtavaa vahinkoa vastustajalle, mutta erät menevät Usmanille ja hän voittaa pisteillä tai lopettaa lopussa. Burns sen sijan pyrkii aina lopettamaan. Olkoon isku, potku tai lukko. Vaihtoehtoja on olemassa. Tämä lisää ottelun mielenkiintoa.
Yksi parhaita puolia Gilbert Burnsissa on, että hänellä ei tarvitse olla ”safety net” tai kotimaisella turvaverkkoa potkuissaan. Jos hän ei osu tai vasustaja poimii jalan, niin päätyy hän selälleen, mistä hän voi työstää omaa guardiaan ja lukkojaan. Silloin myös potkut lähtevät ilman epäröintiä, mikä saattaa olla iso mahdollisuus.
Painijoita vastaan on isoin pelko nimenomaan se 25 min paini, missä ainoa tarkoitus on viedä mehuja vastustajalta ja viedä halu. Se on Khabibin ja Usmanin tapa. En kuitenkaan usko, että Gilbert Burns pelkää. BJJ:n pitäisi aiheuttaa ongelmia Usmanille. Hyvä tanssipari.
On sanomattakin selvä, että Kamaru Usman on suosikki. Hän on mestari syystä ja hän on kouluttanut jokaisen vastaantulijan. Tyron Woodley jäi jyrän alle. Jorge Masvidal oli paskassa kunnossa eikä pystynyt käsittelemään Usmanin ”tylsää” painetta. Colby Covington ja Kamaru Usman olivat sodassa, mikä päättyi lopulta Usmanin voittoon.
Covington on niin hyvä painimaan, että Usman ei halunnut painia. Kiinnostavaa on nähdä kuinka avoimesti Kamaru Usman lähtee painimaan tässä, sillä vaikka Gilbert Burns ei ole painija, niin on hänen voimaansa ja osaamistaan kunnioitettava matossa. Usman voi toki myös liikkua ja nekkailla. Se saattaa kuitenkin olla lopun alkua.
Avainasemassa on kuinka järkevästi Burns ottelee ja mikä Usmanin lopullinen strategia on. Usman on tottunut menemään pitkälle, Burns ei. Saa nähdä miten kaasutankki ynnä muu kestää, jos ottelu menee pitkälle. Se on aina riski Usmanin tapaista ottelijaa vastaan. Gilbert Burns on kuitenkin sopivan inhottava paketti, joten herra maistuu varovalla panostuksella lapulle. On aina hyvä, jos ottelija voi lopettaa aivan mistä tahansa. Pystyssä, jopa taskusta. Matossa lukolla – selältään, tai aivan mistä tahansa. Se on harvinainen taito.
Riittääkö se jää nähtäväksi. Kamaru Usman on erityinen urheilija siinä mielessä, että hän hoitaa homman. Tyylillä ei ole väliä. Gilbert Burns voi hyvinkin olla isoin ongelma tähän päivään asti.
Jos päätyy samaan lopputulemaan, niin kannattaa metsästää Burns lopetuksella mielummin (lukko, tyrmäys). On varsin epätodennäköistä (toki mahdollista), että Burns voittaa pisteillä. Mennään itse pelivalinnassa kuitenkin h2h.
Eliitti painijoita vastaan lyöminen viiltää aina vähän sydäntä, sillä juuri tässä syklissä tuntuu se olevan dominoiva/dominoivin ase 155-170 painoluokissa. Uskomattoman kiinnostava kamppailu on joka tapauksessa luvassa. Paljon tarinoita ja narratiivejä.