Päivitetty: 27.07.2022

Nyt tulee wanhaa kamaa – yleisurheilun ikuiset Suomen ennätykset!

Viime aikoina on rikottu useampikin yleisurheilun Suomen ennätys. Erityisesti kyytiä ovat saaneet pikajuoksu-ennätykset, mutta jäljellä on vielä kymmeniä vuosia vanhoja ennätyksiä – joista jotkut näyttävät jäävän voimaan ikuisesti. Tässä muutama esimerkki:

400m: Markku Kukkoaho 45,49 (1972)

Markku Kukkoahon Münchenin olympialaisissa kuudenteen sijaan oikeuttanut 400 metrin Suomen ennätys täyttää näinä aikoina 50 vuotta. Tuolloin Suomessa ratakierroksen taso oli kivikova, mistä kertoo niin ikään Münchenissä juostu 4×400 metrin viesti-SE 3:01.12.

Siviiliammatiltaan poliisina ollut Kukkoaho on aktiiviaikojensa jälkeen pitänyt matalaa profiilia. Ennätyksen lisäksi hänet muistetaan Ruotsi-ottelussa vuonna 1971 ruotsalaiset raivostuttaneesta kissa ja hiiri -leikistä, jossa pitkän viestin ankkurina toiminut Kukkoaho jäi hidastellen odottelemaan Ruotsin ankkuria. Kun kilpakumppani saavutti suomalaisen, karautti Kukkoaho kovaan kiriin, ja jätti ruotsalaisen kuin seisomaan.

5000m: Lasse Viren 13:16.3 (1972)

Vuosi 1972 oli Lasse Virenille huikea. Münchenin olympialaisten tuplakulta – joista 10 000 metrin voitto vieläpä kaatumisen jälkeen – oli tietysti huippukohta, mutta tuloskunto oli muutenkin nykykatsomalla aivan käsittämätön.

Viren ei jäänyt olympialaisten jälkeen lepäämään laakereillaan, vaan tykitti heti kisojen jälkeen Helsingissä uuden maailmanennätyksen, jonka tosin Belgian Emil Puttemans rikkoi jo alle viikon päästä. Virenin voimassa olevaa Suomen ennätystä on yleisesti pidetty ikuisena.

Kuulantyöntö: Reijo Ståhlberg 21,69 (1979)

Reijo Ståhlberg hallitsi Suomen kuularinkejä 1970-luvulla. Tammisaarelainen yrittäjä pukkasi ennätyksen keväällä 1979 Fresnossa, jossa mies oli yhdistetyllä harjoitus- ja kilpailumatkalla kiekkolegenda Markku Tuokon kanssa.

Mika Halvari työnsi vuonna 2000 hallissa 22,09, mutta ulkoradoilla Ståhlbergin ennätys kesti Halvarin ja Arsi Harjun yritykset. Ståhlberg on kolminkertainen sisäratojen EM-kultamitalisti.

400m: Riitta Salin 50,14 (1974)

Riitta Salin oli yksi Suomen kirkkaimmista pikajuoksutähdistä 1970-luvun alkupuolella. Buumi oli kova, ja vuonna 1973 Mona-Lisa Pursiainen oli tehnyt 200 metrin SE:n, joka jäi silloisesta maailmanennätyksestä vain sadasosan – tämäkin ennätys on yhtä voimassa. Pursiainen oli tähän aikaan eräs maailman nopeimmista naisista.

Salinin tähtihetki tuli vuotta myöhemmin Rooman EM-kisoissa 1974. Suomen naisten pitkän viestin kvartetti otti kisoissa hopeaa, ja kisat kruunasi Salinin Euroopan mestaruus ME-ajalla 50,14. Salinin tuloskehitys oli tuona vuonna hurjaa, ja treenimäärät käsittämättömän suuria. Kahta vuotta myöhemmin Montrealin olympialaiset päättyivät pettymykseen, sillä Salin jäi ratakierroksella lopulta seitsemänneksi.

Kiekonheitto: Ulla Lundholm 67,02 (1983)

Ulla Lundholm (nyk. Hovinen) on todellista urheiluperhettä, sillä hänen aviomiehensä Seppo Hovinen oli tunnettu keihäänheittäjä, ja pojat Niko ja Miro Hovinen tunnetaan jääkiekkoilijoina. Lundholm hallitsi vuosikausia Suomen kiekonheittoa, ja heitti 1980-luvun alussa neljästi Suomen mestariksi.

Vuonna 1983 Lundholm heitti tuloksen 67,02, joka siis on yhä voimassa oleva Suomen ennätys. Helsingin MM-kisoissa Lundholm putosi täpärästi finaalista, mutta seuraavana vuonna Los Angelesin olympialaisissa hän sijoittui neljänneksi. Lundholm heitti uransa aikana ainakin 50 kertaa yli 60 metriä.