Päivitetty: 22.08.2022

On sitä seivästä taivutettu ennenkin – seiväshypyn tulenkantajat ennen Wilma Murtoa

Wilma Murron huikea suoritus Münchenin EM-kisoissa osoitti jälleen, että suomalaiset sekoavat kerta toisensa jälkeen urheilumenestyksestä. Kansan kollektiivinen hurmio räjähti sfääreihin viimeistään siinä vaiheessa, kun Murto vetäisi mestaruuden jo ratkettua upean ylityksen korkeudesta 485. Mutta millainen on Suomen historia seiväshypyssä? Mitenkään tuoreita menestyksen hetkiä eivät penkkiurheilijat muista.

Ensimmäinen arvokisamenestyjä seipäässä oli Lontoon olympialaisissa 1948 hopeaa hypännyt Erkki Kataja. Tuore 200 metrin Suomen ennätysmies Samuel Purola ei ole ensimmäinen yleisurheilun pipomies, sillä Kataja tuli tunnetuksi siitä, että hän hyppäsi kelistä huolimatta pipo päässä. Lontoossa seitsemänneksi sijoittunut Valto Olenius otti vuonna 1950 Brysselissä EM-hopeaa tuloksella 425.

KUUMA UUTUUS: CHIPZ KASINO JA 100 KÄTEISKIEKKAA

Chipz-kasino on vuoden 2022 odotetuin uutuus. Nyt saat 100 kiekkaa jo kympin depolla.

Ei kierrätystä. Ei säätöä. Nosta voittosi heti!

PELAA 100 KÄTEISKIEKKAASI TÄSTÄ

Hiljattain edesmennyt Eeles Landström oli 1950-luvulla Suomen seiväshypyn yksinvaltias. Myös kymmenottelussa ja pesäpallossa kunnostautunut Landström voitti 50-luvulla SM-kultaa vuodesta toiseen. EM-kultaa mies voitti kahdesti, vuosina 1954 ja 1958. Lisäksi Rooman olympialaisissa 1960 Landström otti pronssia. Myöhemmin seiväsmestari toimi mm. kansanedustajana ja oli muutenkin yhteiskunnallisesti aktiivinen toimija.

1960-luvun alussa lasikuituseipäät tulivat käyttöön, ja seiväshypyssä alkoi uusi aikakausi – myös tulokset paranivat hurjasti. Juhannuksena 1962 Pentti Nikula taivutti Kauhavalla uuden maailmanennätyksen 494 – rima väpätti kannattimillaan, mutta jäi lopulta ylös. Nikula voitti samana vuonna Euroopan mestaruuden, ja tulevana hallikautena Someron ylpeys ylitti ensimmäisenä maailmassa viisi metriä.

Nikula synnytti Suomessa kovan seiväshyppybuumin, mutta tavan harrastajat joutuivat tyytymään vielä teräksisiin seipäisiin, sillä ensimmäiset lasikuituvehkeet olivat hintavia ja lisäksi hajosivat sangen helposti.

Vielä 1970-luvulla Suomesta löytyi hyppääjiä kansainväliselle huipulle ennen pitkää suvantokautta. Myöhemmin mittavan uran kansanedustajana ja ministerinä tehnyt Antti Kalliomäki saavutti Montrealissa 1976 olympiahopeaa, ja kaksi vuotta myöhemmin Prahassa EM-hopeaa. Prahan kisassa Rauli Pudas sijoittui pronssille, ja pronssihyppy on katsomisen arvoinen: rima pomppaa hyppääjän osumasta kannattimiltaan korkealle ilmaan, ja palaa siististi takaisin paikalleen. Joku toinen päivä olisi rima saattanut tulla alaskin!

10 euroa pelirahaa